Tilbake til "Vær Varsom-plakaten"

Leage Várrugas

Etihkalaš njuolggadusat pressii (preantamediat, radio, televišuvdna ja fierpmádatpublikašuvnnat) maid
NORGGA PREASSELIHTTU lea mearridan

 Vuosttas gearddi 1936:s, dasto rievdaduvvon 1956:s, 1966:s, 1975:s, 1987:s, 1989:s, 1990:s, 1994:s, 2001:s, 2005:s ja 2007:s. 

Doaimmaheaddji ja mielbargi leat geatnegahtton dovdat preassa etihkalaš njuolggadusaid ja geatnegasvuođaid ja daid vuođul doaibmat. Preassaetihkka gusto oppa journalisttalaš prosessii, čohkkema rájis gitta journalisttalaš materiála ovdanbuktimii.

1. Preassa servodatdoaibma

1.1 Sárdnunluđolašvuohta, diehtojuohkinluđolašvuohta ja prentenluđolašvuohta leat demokratiija vuođđoelementtat. Friddja ja sorjjasmeahttun preassa lea demokráhtalaš servodaga muhtin deháleamos ásahus.

1.2 Preassa áimmahuššá dehálaš doaimmaid, nu go diehtojuohkima, digaštallama ja servodatkritihka. Preassas lea erenoamaš ovddasvástádus das ahte iešguđet lágan oaivilat bohtet ovdan.

1.3 Preassa galgá gáhttet sárdnunluđolašvuođa, prentenluđolašvuođa ja almmolašvuođaprinsihpa. Dat ii sáhte vuollánit daidda geat geahččalit hehttet rabas digaštallama, friddja diehtogaskkusteami ja rabasvuođa gálduide. Šiehtadusat mat addet muhtumii(dda) erenoamáš ovdduid muitalit doaluid birra, eai galgga heađuštit geange beassamis gaskkustit ođđasiid.

1.4 Lea preassa vuoigatvuohta juohkit dieđu das mii dáhpáhuvvá servodagas ja fuobmášahttit moaittehahtti diliid. Lea preassa geatnegasvuohta kritihkalaččat guorahallat dan mo mediat ieža ollašuhttet iežaset servodatdoaimma.

1.5 Lea preassa doaibman suddjet ovttatolbmuid ja joavkkuid almmolaš eiseválddiid ja ásahusaid, priváhta fitnodagaid ja earáid veahkaválddi dahje fuollameahttunvuođa vuostá.

2. Integritehtta ja ovddasvástádus

2.1 Ovddasvástideaddji doaimmaheaddjis lea persovnnalaš ja ollislaš ovddasvástádus iežas media sisdoalus.

2.2 Doaimmahus ja ovttat mielbargit galget gáhttet iežaset integritehta ja jáhkehahttivuođa vai sáhtášedje leat friddja ja sorjjasmeahttumat persovnnaid ja joavkkuid ektui mat ideologalaš, ekonomalaš dahje eará sivain áiggošedje váikkuhit doaimmahuslaš sisdollui.

2.3 Doaimmahuslaš mielbargiin eai galgga leat barggut, doaimmat, ekonomalaš dahje eará čanastusat mat sáhttet dahkat vuostálas beroštumiid sin doaimmahuslaš bargguid ektui. Sii galget garvit duppalrollaid amaset geanohuhttit  jáhkehahttivuođaset. Doaimma albmosit diliid ektui mat sáhttet váikkuhit doaimmahuslaš mielbargiid habilitehttii.

2.4 Doaimmahuslaš mielbargit eai galgga ávkkástallat iežaset virggiid danin ahte joksat priváhta ovdamuniid.

2.5 Doaimmahuslaš mielbargi ii sáhte bágget dahkat juoidá mii lea su jáhku vuostá.

2.6 Vuostálastte buot mat geahččalit jávkadit čielga rájá gaskal máidnosa ja doaimmahuslaš sisdoalu. Ale dohkket máidnosa mii geahččala sulastahttit dahje ávkkástallat doaimmahuslaš buktaga, ja mii dahká ahte luohttámuš doaimmahuslaš jáhkehahttivuhtii ja preassa sorjjasmeahttunvuhtii geanohuvvo.

2.7 Ale goassige lohpit doaimmahuslaš buhtadusa máidnosa ovddas. Dat mii almmuhuvvo, galgá leat doaimmahuslaš árvvoštallama boađusin. Doalat čielga erohusa gaskal journalisttalaš ja gávppálaš kommunikašuvnna, maiddái geavahettiin čujuhusaid ja eará oktiičatnamiid.

2.8 Lea buorre preassavieru vuostá dat ahte sponsen beassá váikkuhit doaimmahuslaš doibmii, sisdollui ja ovdanbuktimii.

2.9 Doaimmahuslaš mieldbargiid eai galgga earát bidjat bargui go doaimmahuslaš jođiheaddjit.

3. Journalisttalaš láhtten/meannu ja gaskavuohta gálduide.

3.1 Dieđu gáldu galgá dábálaččat almmuhit, jos dainna ii rihko gáldogáhttema dahje doahttaleami goalmmátolbmo ektui.

3.2 Vállje gálduid kritihkalaččat ja dárkkis ahte dieđut leat riekta. Lea buorre preassavierru gálduid válljedettiin ohcat govdodaga ja áššáigullevašvuođa. Gieđahala erenoamáš várrugasat dieđuid maid oaččut suollemasat, dieđuid maid olis fállojuvvojit erenoamáš ovddut (ekslusivitehta) ja dieđuid maid ovddas máksojuvvo.

3.3 Lea buorre preassavierru ahte eavttut leat čielgasat go lea jearahallamin, ja ahte eavttut leat čielgasat muđui ge gálduid ja oktavuođaolbmuid ektui.

3.4 Gáhtte preassa gálduid. Gáldogáhtten lea vuođđodeaddji prinsihppa friddja servodagas, ja lea eaktun dasa ahte preassa galgá sáhttit ollašuhttit servodatdoaimmas ja váfistit oažžut dárbbašlaš dieđuid.

3.5 Ii galgga almmuhit diehtogáldu nama, jos diehtu lea addojuvvon buorre oskálii, jos juo ii leat čielgasit soahpan gálduin.

3.6 Vuhtiiválddedettiin gálduid ja preassa sorjjasmeahttunvuođa, de ii galgga dábálaččat addit almmutkeahtes materiála earáide.

3.7 Preassa lea geatnegahtton ovdanbuktit oaivilsisdoalu das mii geavahuvvo gažaduvvon olbmo cealkámušain. Njuolggo sitáhtaid galgá ovdanbuktit dárkilit.

3.8 Cealkámušaid rievdadeami galgá ráddjet dasa ahte njulget boasttuvuođaid. Ii gii ge sáhte doaimmahuslaš válddi haga seaguhit iežas doaimmahuslaš materiála redigeremii ja dan ovdanbuktimii.

3.9 Lea ge fuolalaš journalisttalaš bargoprosessii. Lea ge erenoamáš fuolalaš persovnnaid ektui geaid ii sáhte vuordit galget árvidit makkár váikkuhus lea sin cealkámušain. Ale geavat baháláhkai earáid dovdduid, diehtemeahttunvuođa dahje váilevaš árvvoštallandáiddu. Muitte dan ahte suorganan ja morrašis olbmot leat rašit go muđui.

3.10 Čiegus kamera/mikrofovnna dahje čiegus identitehta galgá dušše spiehkastagas geavahit. Eaktun lea ahte dat lea áidna vejolašvuohta fuobmášahttit diliid mat leat dehálaččat servodahkii.

3.11 Preassa ii galgga dábálaččat máksit dieđuid ovddas maid ožžot gálduin ja jearahallon olbmuin.  Mudde ođascavgilemiid máksima. Ii soaba buriid preassadábiide addit dakkár mávssuid mat sáhttet giktalit olbmuid lobi haga seaguhit iežaset earáid priváhta diliide dahje addit hearkkes persovnnalaš dieđuid.

4. Almmuhannjuolggadusat

4.1 Deattut áššálašvuođa ja fuolalašvuođa sisdoalus ja ovdanbuktimis.

4.2 Čilge mat leat fáktadieđut ja mat leat kommentárat.

4.3 Doahttal olbmuid iešlági, priváhttaeallima, čeardda, našunálitehta ja eallinoainnu. Ii galgga deattuhit persovnnalaš ja priváhta diliid jos dat eai gula áššái.

4.4 Várut ahte bajilčállagat, čujuhusat, ingressat ja sisa- ja olggosannonseren eai mana viidásabbot go maid materiála sistisdoallá. Lea buorre preassavierru almmuhit dieđuid gáldu go dieđuid lea viežžan eará mediain.

4.5 It galgga ovddalgihtii dubmet kriminál- ja rievttireportášain. Čilge dan ahte sivalašvuohta navdojuvvoma/vihkkojuvvoma,váidojuvvoma, áššáskuhttima dahje stevdnejuvvoma ektui easkka lea mearriduvvon go riekti lea dupmen. Lea maiddái buorre preassavierru muitalit rievttilaš duomu birra áššiin maid ovdal lea máinnašan.

4.6 Ane fuola das mo lihkuhisvuođaid ja krimináláššiid máinnašeapmi sáhttá čuohcat sidjiide geat leat deaividuvvon, ja sin lagamuččaide. Ii galgga almmuhit duššan dahje láhppon olbmuid namaid ovdal go lagamuččat leat ožžon dieđu. Ane fuola olbmuin geat leat morrašis dahje eai leat olles vuimmiin.

4.7 Lea ge várrugas geavahettiin nama ja gova ja eará dovddusindahkama gaskaomiid olbmuin geat máinnašuvvojit láitinlágan dahje ráŋggáštusvuloš áššiin. Lea ge erenoamáš várrugas máinnašettiin áššiid maid aiddo leat dutkagoahtán, áššiin mat gustojit nuorra láhkarihkkuide, ja main dovddusindahkama máinnašeapmi sáhttá dagahit badjelmearálaš noađi goalmmátolbmui. Dovddusindahkama galgá ákkastit vuoigaduvvon diehtodárbbuin. Dovddusindahkan sáhttá omd vuoigaduvvot dainna jos lea erenoamáš veahkaválddi várra várjalushaga olbmuid ektui, duođalaš ja geardduheaddji kriminála daguid sivas, go máinnašuvvon olbmo identitehtas dahje servodatrollas lea relevánsa diliide máinnašuvvon, dahje go dovddusindahkan eastada vigihis olbmuid bidjamis dárbbašmeahttun gáttu vuollái.

4.8 Go mánáid máinnaša, de lea buorre preassavierru atnit fuola das makkár váikkuhusat mediamáinnašeamis leat mánnái. Dát gusto maiddái dalle go vánhen lea addán lobi eksponeremii. Máná identitehta ii galgga dábálaččat almmuhit bearašriidoáššiin, mánágáhttenáššiin dahje rievttiáššiin.

4.9 Lea ge várrgus máinnašettiin iešsorbmema ja iešsorbmengeahččaleami. Ii galgga máinnašit go ii leat dárbu danin ahte ollašuhttit dábálaš diehtojuohkindárbbu. Ii galgga čilget vuogiid dahje eará diliid mat sáhttet dagahit eambbo iešsorbmemiid.

4.10 Lea ge várrugas geavahettiin govaid eará oktavuođain go masa dat gullet.

4.11 Gáhtte journalisttalaš gova jáhkehahttivuođa. Govaid maid geavaha dokumentašuvdnan, ii galgga rievdadit nu ahte addet boasttu áddejumi. Rievdaduvvon govaid sáhttá dušše geavahit govvidussan go čielgasit boahtá ovdan ahte lea montášas sáhka.

4.12 Govaid geavaheapmái gustojit seamma várrogasvuođagáibádusat go čálalaš ja njálmmálaš ovdanbuktimii.

4.13 Boasttu dieđuid galgá njulget, ja vejolaččat šállošit nu fargga go vejolaš.

4.14 Sii geat deaividuvvojit garra sivahallamiidda, galget, jos leaš vejolaš, beassat dan seammás vástidit dieđuide. Digaštallama, kritihka ja ođasdieđiheami ii galgga hehttet dan sivas go bealálaččat eai háliit dadjat maidige dahje eai háliit searvat digaštallamii.

4.15 Sii geat leat fallehuvvon, galget dan seammás beassat vástidit, earret jos falleheapmi ja kritihkka leat oassin digaštallamis mii lea joatkašuvvamin. Gáibádus lea ahte vástádus lea heivvolaš sturrodagas, bissu áššis ja lea muđui dohkálaš. Vástideami sáhttá biehttalit jos son, geasa ášši guoská, áššálaš siva haga, lea biehttalan vástideames seamma gažaldahkii go seammás leamaš ožžon dakkár fálaldaga. Vástádussii ja digaštallancealkámuššii ii galgga doaimmahus lasihit polemalaš replihka.

4.16 Leage várrugas ásahettiin čujuhusaid digitála almmuhemiin sisdollui mii rihkku buorre preassavieru. Várut ahte čujuhusat eará mediaide dahje publikašuvnnaide leat čielgasit merkejuvvon. Lea buorre preassavierru dieđihit interaktiivva bálvalusaid geavaheaddjiide man láhkai publikašuvdna registrere ja ávkkohallá bálvalusaid geavaheami.

4.17 Jos doaimmahus ii ovddalgihtii redigere digitála digaštallamiid, de galgá dán almmuhit čielgasit sidjiide geat dasa besset. Doaimmahusas lea ovddasvástádus farggamusat sihkkut bihtáid mat rihkkot buorre preassavieru.

SÁNIT JA GOVAT LEAT FÁMOLAŠ VEARJJUT. ALE GEAVAT DAID BOASTUT!

Tilbake til "Vær Varsom-plakaten"