Tilbake til "Vær Varsom-plakaten"

Leage Várrogas

Etihkalaš njuolggadusat pressii (preantamediat, radio, televišuvdna ja fierpmádatpublikašuvnnat).

Doaimmaheaddji ja mielbargi leat geatnegahtton dovdat preassa etihkalaš njuolggadusaid ja geatnegasvuođaid ja daid vuođul doaibmat.

Preassaetihkka gusto oppa journalisttalaš prosessii, čohkkema rájis gitta journalisttalaš materiála ovdanbuktimii.

1. Preassa servodatdoaibma

1.1 Cealkinfriddjavuohta, diehtojuohkinfriddjavuohta ja prentenfriddjavuohta leat demokratiija vuođđoelemeanttat. Friddja ja sorjjasmeahttun preassa lea demokráhtalaš servodaga deháleamos ásahusaid searvvis.

1.2 Preassa áimmahuššá dehálaš doaimmaid, nu go diehtojuohkima, digaštallama ja servodatkritihka. Preassas lea erenoamáš ovddasvástádus das ahte iešguđet lágan oaivilat bohtet ovdan.

1.3 Preassa galgá gáhttet cealkinfriddjavuođa, prentenfriddjavuođa ja almmolašvuođaprinsihpa. Dat ii sáhte vuollánit daidda geat geahččalit hehttet rabas digaštallama, friddja diehtogaskkusteami ja rabasvuođa gálduide. Šiehtadusat mat addet muhtumii(dda) erenoamáš ovdduid muitalit doaluid birra, eai galgga heađuštit geange beassamis gaskkustit ođđasiid.

1.4 Lea preassa vuoigatvuohta juohkit dieđuid das mii dáhpáhuvvá servodagas ja fuomášahttit moaittehahtti diliid. Lea preassa geatnegasvuohta kritihkalaččat guorahallat dan mo mediat ieža ollašuhttet iežaset servodatdoaimma.

1.5 Lea preassa doaibman suddjet ovttaskas olbmuid ja joavkkuid almmolaš eiseválddiid ja ásahusaid, priváhta fitnodagaid dahje earáid veahkaválddi dahje fuollameahttunvuođa vuostá.

2. Integritehta ja jáhkehahttivuohta

2.1 Ovddasvástideaddji doaimmaheaddjis lea persovnnalaš ja ollislaš ovddasvástádus iežas media sisdoalus, ja mearrida loahpalaččat áššiin mat gusket doaimmahuslaš sisdollui, ruhtadeapmái, ovdanbuktimii ja almmuheapmái. Doaimmaheaddji galgá doaibmat friddja ja sorjjasmeahttun vugiin olbmuid dahje joavkkuid ektui geat ideologalaš, ekonomalaš dahje eará ákkaid geažil vigget váikkuhit doaimmahuslaš sisdollui. Doaimmaheaddji galgá gáhttet doaimmahusa friddja ja sorjjasmeahttun journalistihka buvttadeami.

2.2 Doaimmahus ja ovttaskas mielbargit galget gáhttet iežaset sorjjasmeahttunvuođa, integritehta ja jáhkehahttivuođa. Garvet duppalrollaid, ámmáhiid, bargguid dahje čanastagaid mat sáhttet dagahit beroštusgiččuid dahje imaštallamiid habilitehta hárrái.

2.3 Doalahehket rabasvuođa duogášdiliid dáfus mat sáhttet váikkuhit dasa mo álbmot ipmirda journalisttalaš sisdoalu.

2.4 Doaimmahuslaš mielbargit eai galgga ávkkástallat iežaset virggiid danin ahte joksat priváhta ovdamuniid, nu go vuostáváldit ruđa, gálvvuid dahje bálvalusaid, mat sáhttet ipmirduvvot buhtadussan olggobeale olbmuid doaimmahuslaš bálvalusaid ovddas.

2.5 Doaimmahuslaš mielbargi ii sáhte bágget dahkat juoidá mii lea su jáhku vuostá.

2.6 Ale goassege geahnohuhte dan čielga ráji mii lea gaskal journalistihka ja máidnosa.  Álbmogii galgá leat áibbas čielggas mii lea kommersiála sisdoallu. Rádji galgá leat čielggas maiddái geavahettiin čujuhusaid ja eará oktiičatnamiid. Ale dohkket máidnosa mii sáhttá seahkánit ovttaskas mediuma journalisttalaš ovdanbuktimiin.

2.7 Jus journalisttalaččat namuha buktagiid, bálvalusaid, mearkagálvvuid ja kommersiála beroštumiid, maiddái media iežas, de galgá leat journalisttalaš jurdda duogábealde, ii ge galgga ipmirduvvot máinnusin. Doalat čielga earu gaskal gávppálaš doaimmaid ja doaimmahuslaš barggu. Ale goassige lohpit journalisttalaš buhtadusa máidnosa ovddas. Garvve eahpekritihkalaččat gaskkusteames PR-áššiid.

2.8 Čiegus máinnus ii soaba oktii buriin preassavieruin. Kommersiála beroštumit eai galgga váikkuhit journalisttalaš doaimma, sisdoalu dahje ovdanbuktima. Jus doaimmahuslaš áššit leat sponsejuvvon, dahje jus prográmmas lea buvttastellen, de galgá dát leat čielggas álbmogii. Sponsen galgá álo čielgasit merkejuvvot. Sponsen dahje buvttastellen ođas- ja áigeguovdilvuođajournalistihkas dahje journalistihkas mii lea vásedin mánáide, eai soaba oktii buriin preassavieruin. Journalisttalaš doaimma njuolggo goluid galgá doaimmahus dábálaččat ieš máksit. Spiehkastemiid oktavuođas galgá álbmogii boahtit čielgasit ovdan maid olggobeale beroštumit leat ruhtadan.

2.9 Doaimmahuslaš mielbargiid eai galgga earát bidjat bargui go doaimmahuslaš jođiheaddjit.

3. Journalisttalaš láhtten/meannu ja gaskavuohta gálduide.

3.1 Dieđu gáldu galgá dábálaččat almmuhit, jus dainna ii rihko gáldogáhttema dahje doahttaleami goalmmátolbmo ektui.

3.2 Vállje gálduid kritihkalaččat ja dárkkis ahte dieđut leat riekta. Lea buorre preassavierru gálduid válljedettiin ohcat govdodaga ja áššái gullevašvuođa. Gieđahala erenoamáš várrogasat dieđuid maid oaččut suollemasat, dieđuid maid olis fállojuvvojit erenoamáš ovddut (eksklusivitehta) ja dieđuid maid ovddas máksojuvvo.

3.3 Lea buorre preassavierru čielggadit eavttuid go lea jearahallamin, ja muđui ge gálduid ja oktavuođaolbmuid ektui. Sitáhtaiskama berre vejolaččat soahpat ovdal jearahallama, ja berre čielggaduvvot maid soahpamuš sisttisdoallá ja makkár áigemearit gustojit. Doaimmahus mearrida ieš mii loahpalaččat almmuhuvvo.

3.4 Gáhtte preassa gálduid. Gáldogáhtten lea vuođđoprinsihppa friddja servodagas, ja lea eaktun dasa ahte preassa sáhttá ollašuhttit servodatdoaimmas ja sihkkarastit ahte dárbbašlaš dieđut leat olámuttos.

3.5 Ii galgga almmuhit diehtogáldu nama, jos diehtu lea addojuvvon oskkáldasvuođas, minddar go ii leat čielgasit soahpan gálduin.

3.6 Gálduid ja preassa sorjjasmeahttunvuođa dihte ii galgga dábálaččat addit almmutkeahtes materiála earáide.

3.7 Preassa lea geatnegahtton ovdanbuktit oaivilsisdoalu das mii geavahuvvo gažaduvvon olbmo cealkámušain. Njuolggo sitáhtaid galgá ovdanbuktit dárkilit.

3.8 Cealkámušaid rievdadeami galgá ráddjet dasa ahte njulget čielga boasttuvuođaid. Ii oktage sáhte doaimmahuslaš válddi haga seaguhit iežas doaimmahuslaš materiála redigeremii ja dan ovdanbuktimii.

3.9 Lea ge fuolalaš journalisttalaš bargoproseassas. Leage erenoamáš fuolalaš persovnnaid ektui geaid ii sáhte vuordit galget árvidit makkár váikkuhus sin cealkámušain lea. Ale geavat bahá láhkái earáid dovdduid, diehtemeahttunvuođa dahje váilevaš árvvoštallandáiddu. Muitte ahte suorganan ja morašteaddji olbmot leat rašibut go earát.

3.10 Čiegus kamera/mikrofovnna dahje čiegus identitehta galgá dušše spiehkastagas geavahit. Eaktun lea ahte dat lea áidna vejolašvuohta fuomášahttit diliid mat leat čielgasit mávssolaččat servodahkii.

3.11 Preassa ii galgga dábálaččat máksit dieđuid ovddas maid ožžot gálduin ja jearahallon olbmuin.  Mudde ođascavgilemiid máksima. Ii soaba buriid preassadábiide addit dakkár mávssuid mat sáhttet giktalit olbmuid lobi haga seaguhit iežaset earáid priváhta diliide dahje addit hearkkes persovnnalaš dieđuid.

4. Almmuhannjuolggadusat

4.1 Deattut áššálašvuođa ja fuolalašvuođa sisdoalus ja ovdanbuktimis.

4.2 Čilge mat leat fáktádieđut ja mat leat kommentárat.

4.3 Doahttal olbmuid iešlági ja identitehta, priváhttaeallima, čearddalašvuođa, našunalitehta ja eallinoainnu. Leage várrogas doahpagiiguin mat sáhttet leat stigmatiserejeaddjit. Ii galgga deattuhit persovnnalaš ja priváhta diliid jos dat eai gula áššái.

4.4 Várut ahte bajilčállagat, čujuhusat, ingreassat ja sisa- ja olggosláidesteamit eai mana viidábut go maid materiála sisttisdoallá. Lea buorre preassavierru almmuhit dieđuid gáldu go dieđuid lea viežžan eará mediain.

4.5 It galgga ovddalgihtii dubmet kriminála- ja diggereportášain. Čilge dan ahte sivalašvuohta várohuvvon,váidojuvvon, áššáskuhttojuvvon dahje stevdnejuvvon olbmo ektui easkka lea mearriduvvon go dikkis lea celkojuvvon duopmu. Lea buorre preassavierru muitalit rievttalaš duomu birra áššiin maid ovdal lea máinnašan.

4.6 Ane fuola das mo lihkuhisvuođaid ja kriminálaáššiid máinnašeapmi sáhttá čuohcat sidjiide geat leat deaividuvvon, ja sin lagamuččaide. Ii galgga almmuhit duššan dahje láhppon olbmuid namaid ovdal go lagamuččat leat ožžon dieđu. Ane fuola olbmuin geat leat morrašis dahje eai leat olles vuimmiin.

4.7 Leage várrogas nama ja gova geavahemiin, ja eará mearkkaid geavahemiin mat čielgasit identifiserejit olbmuid geat máinnašuvvojit láitinlágan dahje ráŋggáštusvuloš áššiin. Leage erenoamáš várrogas máinnašettiin áššiid maid aiddo leat dutkagoahtán, áššiin mat gustojit nuorra láhkarihkkuide, ja main identifiserejeaddji máinnašeapmi sáhttá dagahit badjelmearálaš noađi goalmmátolbmui. Identifiserema galgá ákkastit vuoigaduvvon diehtodárbbuin. Identifiseren sáhttá ovdamearkka dihte vuoigaduvvot dainna jos lea erenoamáš veahkaválddi várra várjalkeahtes olbmuid ektui, duođalaš ja geardduheaddji kriminála daguid sivas, go máinnašuvvon olbmo identitehtas dahje servodatrollas lea relevánsa diliide mat leat máinnašuvvon, dahje go identifiseren eastada vigihis olbmuid bidjamis dárbbašmeahttun gáttu vuollái.

4.8 Go mánáid máinnaša, de lea buorre preassavierru atnit fuola das makkár váikkuhusat mediamáinnašeamis leat mánnái. Dát gusto maiddái dalle go vánhen lea addán lobi eksponeremii. Máná identitehta ii galgga dábálaččat almmuhit bearašriidoáššiin, mánágáhttenáššiin dahje diggeáššiin.

4.9 Lea ge várrogas iešsorbmema ja iešsorbmengeahččaleami máinnašemiin. Ii galgga máinnašit go ii leat dárbu danin ahte ollašuhttit dábálaš diehtojuohkindárbbu. Ii galgga čilget vugiid dahje eará diliid mat sáhttet dagahit eambbo iešsorbmemiid.

4.10 Lea ge várrogas geavahettiin govaid eará oktavuođain go masa dat gullet.

4.11 Gáhtte journalisttalaš gova jáhkehahttivuođa. Govaid maid geavaha dokumentašuvdnan, ii galgga rievdadit nu ahte addet boasttu áddejumi. Rievdaduvvon govaid sáhttá dušše geavahit govvidussan go čielgasit boahtá ovdan ahte lea montášas sáhka.

4.12 Govaid geavaheapmái gustojit seamma várrogasvuođagáibádusat go čálalaš ja njálmmálaš ovdanbuktimii.

4.13 Boasttu dieđuid galgá njulget, ja vejolaččat šállošit nu fargga go vejolaš.

4.14 Sii geat deaividuvvojit garra sivahallamiidda, galget, jos leaš vejolaš, beassat dan seammás vástidit dieđuide. Digaštallama, kritihka ja ođasdieđiheami ii galgga hehttet dan sivas go bealálaččat eai háliit dadjat maidege dahje eai háliit searvat digaštallamii.

4.15 Sii geat leat fallehuvvon, galget dan seammás beassat vástidit, earret jos falleheapmi ja kritihkka leat oassin digaštallamis mii lea joatkašuvvamin. Gáibádus lea ahte vástádus lea heivvolaš sturrodagas, bissu áššis ja lea muđui dohkálaš. Vástideami sáhttá biehttalit jos son, geasa ášši guoská, áššálaš siva haga, lea biehttalan vástidit seamma gažaldahkii go dan seammás leamaš ožžon dakkár fálaldaga. Vástádussii ja digaštallancealkámuššii ii galgga doaimmahus lasihit polemalaš replihka.

4.16 Leage várrogas digitála almmuhemiin čujuhit sisdollui mii rihkku buori preassavieru. Várut ahte čujuhusat eará mediaide dahje publikašuvnnaide leat čielgasit merkejuvvon. Lea buorre preassavierru dieđihit interaktiivva bálvalusaid geavaheddjiide man láhkai publikašuvdna registrere ja ávkkástallá bálvalusaid geavaheami.

4.17 Jos doaimmahus ii ovddalgihtii redigere digitála digaštallamiid, de galgá dan almmuhit čielgasit sidjiide geat dasa besset. Doaimmahusas lea iešheanalaš ovddasvástádus farggamusat sihkkut čállosiid mat rihkkot buori preassavieru.

SÁNIT JA GOVAT LEAT FÁMOLAŠ VEARJJUT. ALE GEAVAT DAID BOASTUT!

Vuosttas gearddi 1936:s, dasto rievdaduvvon 1956:s, 1966:s, 1975:s, 1987:s, 1989:s, 1990:s, 1994:s, 2001:s, 2005:s, 2007:s, 2013:s ja 2015:s. 

Tilbake til "Vær Varsom-plakaten"